18. huhtikuuta 2015

Sekasana kuvista

Kun avaat vastapelaajan uuden hahmon profiilin, millaisen hahmokuvauksen toivot näkeväsi? Fontteja myöten viimeistellyn kokonaisuuden, jossa on paljon kuvia hahmosta? Ei kuvia ollenkaan, vaan hahmon luoja antaa sinun muodostaa kuvan hahmosta itse, vähän kuin lempikirjan kanssa? Näistä asioista puhutaan aina uudelleen kun joku perustaa uutta peliä, tehdään uusia sääntölinjauksia tai ihan muuten vaan pelaajien kesken. Eikä tähän ole yhtä oikeaa vastausta, ainoastaan yhtä monta mielipidettä kuin taivaalla on tähtiä. Tässä yksi niistä tähdistä.

Olen pelannut menneinä vuosina useissa peleissä, joissa kaikissa on ollut hieman eri suhtautuminen hahmojen kuvia kohtaan. Yleisin perusasenne on ollut, että itse piirrettyjä tai kanssapelaajan piirtämiä kuvia joiden käyttöön sinulla on oikeus, saa käyttää hahmon profiilissa. Mukaan on kuitenkin myös eksynyt peli, jossa myös julkkisten valokuvien käyttäminen hahmolla on sallittua. Kyseisessä pelissä myös piirretyt kuvat olivat ok, mutta pelaajat käyttivät valokuvia, itseni mukaan lukien. Tässä pelissä oli myös harvinainen vapaus, sillä myös giffit olivat sallittuja.

Valokuvat ovat helppo vaihtoehto, sillä kun profiilin avaa, kuva luo hetkessä katsojansa mieleen täydellisen ajatuksen hahmon ulkonäöstä. Valokuvien todelliset henkilöt ovat katsojalle yleensä ennestään tuttuja, mikä helpottaa ulkonäön sisäistämistä elekielineen kaikkineen. Mutta onko se elekieli jonka lukija sisäistää näyttelijän vai hahmon elekieltä? Itse olen kuitenkin pohtinut, kuinka paljon valokuvien käyttö tuo hahmolle vivahteita oikeasta esikuvastaan tai tämän kuuluisimmista rooleista pelkästään alitajunnan kautta? Jos käyttää Johnny Deppin kuvia, puskeeko hahmolle Jack Sparrown tyylisiä käsien levittelyjä tai ilmeilyä, vaikkei sellaista ole hahmon elekieleen ollenkaan kirjoitettu? Voiko Johnny Deppin kuvia Sparrown roolissa käyttää merirosvolle, joka on ujo ja pieni-eleinen laivan kokki?

Hyvin räikeä esimerkki, mutta ajattelemisen arvoinen asia myös pienemmissä asioissa. Huomasin tämän ilmiön omassa hahmossani, jolla käytin Evanescencen Amy Leen kuvia. Olin alunperin mieltänyt hahmoni vähäsanaiseksi, naisellisista muodoistaan huolimatta hyvin epäseksikkäästi ja käytännöllisesti pukeutuvaksi metsässä asustelijaksi. Jo ensimmäisessä pelissä sormeni silti syyhysivät kirjoittaa hahmolleni päälle valkoinen kesämekko, joka kaikessa määrin olisi ollut hahmoni olemusta ja vaatekuvausta vastaan. Alkuperäinen hahmoni ei olisi käyttänyt kesämekkoa. Hahmoni Amy Leen hahmossa käyttäisi kesämekkoa. Jännää eikö?

Valokuviin liittyy myös tietenkin liuta muitakin kysymyksiä. Yksi niistä on kuvan tekijänoikeus. Vaikka kuinka kyse on julkkiksen kuvasta, sen kuvan on ottanut ammattikuvaaja, jolla on tekijänoikeus kyseiseen kuvaan. Olkoonkin, että koska kuvat näistä tähdenlennoista leviävät netin syövereissä hallitsemattomasti ja ettei kukaan sitä kuvaa kättesi alta koskaan löydä, se on silti tekijänoikeuksien väärinkäyttöä. Ihan toisesta laidasta taas on aikakausisidonnaisten valokuvien löytämisen vaikeus esimerkiksi historiapeleissä pelattaville hahmoille. Entä mites olisi ihmis-julkkiksen kuvien käyttäminen keijuhahmolle tai vesihengelle? Tai jos hahmollani on oikeasti punaiset hiukset ja kirjoitan sen kuvaukseen, mutta valokuvien hahmolla on blondit hiukset, onnistuuko punatukkaisuuden sisäistäminen täysin helposti vastapelaajilta vai onko julkimon olemus liian vahvasti kiinni lukijan ajatuksissa?

Giffit ovat pieni mainitsemisen arvoinen välipykälä, mutta haluan painottaa, että suurimmalla osalla jopa valokuvat sallivista foorumeista, giffit ovat silti kiellettyjä. Aikaisemman pohdinnan päätteeksi voisin kuitenkin ajatella, että mikäli valokuviin mennään, olisi ehkä käytännöllistä antaa käyttää giffejä niiden rinnalla. Mikäli sanallinen tila annettaan jo siinä määrin valokuvalle, miksei myös eleellinen viestintä voida antaa jossain määrin giffeille. Toisaalta, se jättää vielä enemmän hahmon luojan noudattamaan julkimo-esikuvansa olemusta, mutta mikäli hahmo on sellainen, onko se huonokaan?

Tykkäsin käyttää julkimoiden kuvia, mutta kun siirryin pelistä eteenpäin, totesin, että olen kenties sittenkin enemmän kynäihmisiä, niin sanallisesti kuin piirtämisenkin puolesta. Piirretyt hahmojen kuvat saavat "epäkorrektiivisuudesta" kenties myös enemmän anteeksi. Ne eivät onnistu täysin syrjäyttämään sanallisesti luotua ajatusta hahmosta, vaan oman kokemukseni mukaan toimivat enemmän suunnannäyttäjinä (poikkeuksiakin kyllä on). Piirrettyjen kuvien huonoja puolija ovat tietenkin ne rajoitteet jotka sitovat pelaajaa. Kaikki emme ole ammattitaiteilijoita ja vaikka monesti kirjoitustaito ja piirustustaito näyttää ainakin jossain määrin menevän käsikädessä, ei se silti ole jotain, mitä voidaan olettaa pelaajilta. Piirroksiin liittyy myös tyylikymys, olen nähnyt pelejä jotka ovat esimerkiksi kieltäneet manga-piirrostyylin, koska se ei oikeastaan luo oikeaa kuvaa hahmon fyysisistä piirteistä. Realistinen piirtäminen on silti kaikkein vaikeinta mitä voi vaatia, sillä ihmisen hahmo on se jonka me tunnemme parhaiten. Mistään muusta piirroksesta ei ole niin helppo osoittaa tottumattomallakin silmällä fyysiset viat ja epäkorrektiudet kuin ihmisen kuvasta. Tässä kohtaa eläinhahmoilla on selkeästi helpompaa ja itse ainakin nautin eniten siitä kun eläinhahmojen kuvat ovat piirrettyjä.

Kaiken tämän jälkeen voidaan tulla sen tärkeimmän kysymyksen ääreen. Mitä sitten kun kuva alkaa syrjäyttää sanallista kuvausta? Valokuvien kanssa käy hyvin helposti niin, että sanallinen kuvaus putoaa muutaman lauseen pituiseksi koska, hei, kyllähän sen nyt tuosta kuvasta näkee. Silloin matkasta saattaa tippua myös elekieli ja pahimmillaan myös vaatetyylikin, useimmiten ihan vahingossa. Piirrettyjen kuvien kanssa teksti tuppaa yleensä pysymään mukana paremmin, ehkä myös siksi, että hahmon luoja haluaa osoittaa mahdollisia kuvan ja oikean hahmon välisiä eroja, jotka syntyvät kun käsi ei piirrä täysin ajatusten mukaan. Mutta ovatko täysin kuvattomat profiilit kuitenkaan olleenkaan parempia? Sanatulvaa voi olla hyvää ja huonoa laatua, onnistuuko hahmon luoja jäljentämään oman mielikuvansa sanoiksi? Ehkä kuvista silloin saa sen viimeisen silauksen.

Omasta mielestäni hahmon kuvaus, nimeen omaan kirjallinen kuvaus, on yksi tärkeimpiä asioita profiilissa. Henkilökohtaisesti nautin siitä, että saan muodostaa mielikuvan hahmosta itse, vähän kuten lempikirjanikin kanssa (ja miksi aina petyn valkokankaasta, mutta eniveis..) Mutta fyysistä liirum laarumia hiusten väristä ja lihasten koosta tärkeämpää on silti minusta ulkonäkökuvauksen kanssa käsikädessä seuraava idea muotityylistä, pienistä eleistä ja yleisestä fyysisestä olemuksesta. Visuaalisena ihmisenä nautin myös kuvista ja ilahdun kun hahmolla sellaisia on, mutta jos jompi kumpi pitäisi pakolla poistaa, poistaisin kuvat ja jättäisin sanat. Kuva voi kertoa 1 000 sanaa, mutta tuhat sanaa ainostaan sekunnin murto-osasta, kun kameran suljin napsahtaa.

// Universumi X:n Nibs on kirjoittanut lisää samasta aiheesta :3 "Sanan säilä ja kuvien varjo"


3 kommenttia:

  1. Kommentistani tuli niin pitkä että joudun lähettämään sen kahdessa osassa. Laitan toisen osan vastauksena tähän kommenttiini.

    Toivon löytäväni kattavan esittelyn jossa pääpaino on tekstisisällöllä. Josta löytyy olennaisten pikkutietojen, (nimi, ikä, asuinpaikka, ammatti, ja mahdollisesti sukupuoli jos se ei ole nimestä selkeää), lisäksi myös kohtuullisesti panostettu info hahmon persoonasta ja menneisyydestä. Eli enemmän kuin muutama hassu rivi jossa vain nopeasti mainitaan sen elämän käännekohdat tai pari persoonapiirrettä. Kuvatkin ovat täysin toisarvoinen elementti. Ainakin jos sanallinen ulkonäkökuvaus on niiden puuttuessa tehty elävästi ja tarkasti. Muuta-osio nippelitietoineen voi olla kiva lisä, mutta ei mielestäni tärkeää ellei sitten keksi infoa jota ei järkevästi ja selkeästi saa aseteltua muihin osioihin.
    Musta kun on kiva saada kunnon pohjustava käsitys hahmosta ihmisenä eikä vain ihmisen kuorena tai ihmiselämän ääriviivoituksena, se helpottaa myös peliensuunnittelussa ja hahmojen linkityksessä alkuun pääsemistä & inspiraatiota.

    Mielestäni esittelyn visuaalinen koreus tai erikoisuus ei ole lainkaan tärkeää. Pääasia että se on selkeä ja siisti jotta sitä on helppo ja mukava lukea ja tietoja etsiä. Liian monta tai liian isoa kuvaa, liian monta erilaista tai erikoista fonttia, erikoiset asettelut ja runsas värifontin käyttö saattavat tehdä esittelystä sekavan ja epämiellyttävän selata vaikka tekstisisältöä olisikin runsaasti, tai etenkin silloin. Eli mielestäni hahmoesittelyssä paketin visuaalinen puoli ei ole avainelementti, koska lukija on jo kiinnsotunut hahmosta kun kerta klikkasi sen esittelyyn. Hän varmasti tutustuu siihen syvemmin, kunhan vain esittely on kirjattu siistiin, kohtuu yksinkertaiseen ja fiksusti jaoteltuun mutoon.

    Mitä kattavampi tekstisisältö, sen mukavempaa - mutta toisaalta jos yrittää liikaa niin etenkin historiaan saattaa tulla turhaa saivartelua.. Eli suosittelen kattavuutta tavoitellessa harkitsemaan minkälainen tieto hahmon elämänvaiheista on olennaista ja hyödyllistä esittelyssä, ja mikä puolestaan sopii paremmin pelitapahtumiin eli tarinoiden materiaaliin. Ei kaiken toki tarvitse erityisen tärkeää ja hyödyllistä olla ja tavallaan turhaakin infoa voi löytyä, kokonaista inhimillistä hahmoahan siinä esitellään, mutta harkinnalla voi välttää liiat saivartelut eli saa pidettyä esittelyn tiiviinä ja mieleenjäävänä pakettina. :)

    Omassa roolipelissäni ei ole mitään maksimirajaa siihen miten yksityiskohtaisesti tai mitä asioita hahmonsa elämästä ja persoonasta esittelee, sen on vain oltava yleisesti riittävän kattava pelien suunnittelua ja pelaajan itsensä alkuun pääsyä ajatellen. Mikä lähinnä tarkoittaa että rivin tai kahden nysällä ei pääse läpi. :D Ei myöskään ole mitään sääntöjä esittelyn visuaalisen rakenteen puolesta vaan kukin omalla tavallaan. Eli nuo mainitsemani jutut on siis vain oma henkilökohtainen mieltymykseni lukijana/hahmoon tutustujana, koska mulle on mielenkiintoisinta se tekstisisältö.

    Itse tykkään tehdä hahmojeni esittelyt ihan peruslomake-mutoon ja selkeällä tavisfontilla, mitään kikkailematta. Kuvia tykkään ripotella pitkin hahmoesittelyä keskimäärin 5-12, tasapainottamaan yleensä massiivista tekstisisältöä. Mutta useimmat kuvat, ellen jopa jokaisen, laitan thumbnail-muodossa eli pienikokoisina joita klikkaamalla tutustuja voi niin halutessaan katsoa täyskokoisen version. Ja asettelen ne siististi kolmen tai neljän kuvan riveihin sopiviin kohtiin.

    Omassa roolipelissäni saa käyttää valokuvia tai piirrettyjä kuvia, ja myös gif-kuvia, oman mieltymyksensä mukaan. Itse suosin valokuvia ja gif-kuvia tuosta mainitsemastasi syystä että se luo heti selkeän ja mieleenpainuvan mielikuvan hahmon ulkonäöstä – ja koska julkkisten kuvia käyttäessä saa vielä lisäksi puheäänen konkreettisesti esille linkittämällä johonkin haastatteluun tai elokuvakohtaukseen. Puheäänen selkeästi ja eläväisesti kuvailu kun on sata kertaa vaikeampaa kuin ulkonäön.

    VastaaPoista
  2. (Hups. Unohdin että joutuisin odottamaan kommentin hyväksyntää. Joten jatketaan nyt sit saman tien, ja meneekin kolmeen osaan.)

    Hahmoihini ei tule vivahteita/vaikutteita kyseisestä julkkiksesta tai roolisuorituksista.
    Elekielen suhteen taasen, jos hahmoni elekieli eroaa merkittävästi kyseisen julkkiksen elekielestä niin selkeytän sen esittelyyn ja/tai pelitapahtumassa kuvailevasti. Toistaiseksi vaan ei ole ollut tarvetta - osittain siksikin että yleensä käytän julkkiksia jotka eivät (ainakaan niitä valitessani) ole supertähtiä. No, ainakin lapsihahmojeni kasvot eivät ole. Joidenkin aikuisten kohdalla on toki joitain hyvin tunnettuja kasvoja, kuten Henry Ian Cusick (parhaiten tunnettu roolistaan Desmond Hume, tv-sarjasta LOST.) Mutta en valitsisi ylimmän tason supertähteä kuin esim. Johnny Depp, Leonardo DiCaprio, Elton John tai Jon Bon Jovi. Liian valtava maailmanmaine on vaan liikaa. Luulen, että tunnetuin tyyppi jonka kuvia käytän on Gerard Butler tai Christian Bale mutta ne ovat sivuhahmoilla.

    Joka tapauksessa mulle ei ole koskaan muodostunut elekielen tai yleisolemuksen kanssa mitään ongelmia, koska valitsen julkkiksen nimenomaan siltä pohjalta sopiiko kyseisen tyypin yleisolemus hahmooni ja hahmoni persoonaan. Ja sitten vielä valitsen kuvat ja mahdolliset videopätkät haastatteluista tai roolisuorituksista jotka sopivat tai ovat ainakin tarpeeksi lähellä hahmoni tyyliä.
    Edelleenkin, hahmoni eivät ota vaikutteita julkkiksesta tai roolisuorituksesta, sillä yleensä luon hahmon ensin ja lopuksi kaivan esiin rooliin sopivan julkkiksen. Tai jos valitsen kuvat ensin, henkilön ja nimenomaisten kuvien valinta perustuu vain yleisolemukseen ja yleiseen vaatemakuun, tietoisena siitä millaisen persoonan perustavanlaatuisesti haluan luoda.
    En osaa tyytyä jotain-sinne-päin vaihtoehtoon vaan etsin kunnes löydän lähes täydellisen, hyvällä säkällä suorastaan täydellisen ”näyttelijän” hahmolleni. Se on mulle mielenkiintoinen ja hauska prosessi, joskin myönnettäköön että joskus myös päänsärkyä aiheuttava. :D

    VastaaPoista
  3. Tekijänoikeusdet on tottakai aina ongelmana, mutta en tässä tapauksessa ota siitä hirveää stressiä tai tunnontuskia - koska käyttö on epäkaupallista, ja roolipelin sivuilla/foorumilla on asianmukaisesti muotoiltu disclaimer, ja lisäksi vaadin varsinaisten kuvien yhteydessä selkeästi mainittavaksi niissä olevan henkilön oikea nimi. Eli pyrin minimoimaan käytön haitat niin kuvien omistajalle kuin niissä olevalle henkilöllekin, ja selkeyttämään että kenenkään tarkoitus ei ole tehdä rahaa tai muutenkaan loukata ketään.

    Tosiaan, hyvin kauas historiaan sijoittuvissa peleissä tai taikaolennoilla pelattavissa peleissä realsitisten valokuvien löytyminen on erityisen haasteellista. Mutta ei mahdotonta.
    Oma roolipelini sijoittuu aikajanallaan 1980-luvulle ja '90-luvun alkuun, enkä vaadi siinä hahmojen kuvien vaatetukselta äärimmäistä realismia vuosikymmeniin nähden. Riittää ettei lätki kuvia joissa hahmolla on selkeästi 2010-luvun modernin villityksen vaatetus, tai jossa hahmo leikkii älypuhelimella. Eli suht rennolla asenteella ja maalaisjärjellä selviää varmaan aikakausi-rajoituksistakin.

    ---”Tai jos hahmollani on oikeasti punaiset hiukset ja kirjoitan sen kuvaukseen, mutta valokuvien hahmolla on blondit hiukset, onnistuuko punatukkaisuuden sisäistäminen täysin helposti vastapelaajilta vai onko julkimon olemus liian vahvasti kiinni lukijan ajatuksissa?---

    Voi olla, että sisäistäminen vaikeutuu huomattavasti. Tuollaisessa tapauksessa, jossa punatukkaisten julkkisten joukosta ei löytynyt tarpeeksi sopivaa tai jostain syystä ei-punatukkainen tyyppi on vaan kaikelta muulta osin niin täydellinen että se on ihan pakko olla just se...Suosittelisin jättämään turhan stressaamisen sikseen, ottamaan kyseinen yksityiskohta vähemmän vakavasti. :D Meinaan että tuskin siihen mikään kaatuu jos vastapelaaja mielessään kuvittelee hiukset eri värisiksi mitä esittelyssä maitaan. Jos hiustenväri jostain syystä pelitapahtumassa muodostuu olennaiseksi, pelaajansa todennäköisimmin mainitsee sen värin ja näin ollen vastapelaajalle muodostuu siihen hetkeen oikea mielikuva. Ja pitkällä tähtäimellä todennäköisimmin oikea mielikuva iskostuu mieleen esittelykuvista huolimatta.

    GIF-kuvien käyttö on tosiaan mielestäni ihan luonteva jatke valokuvien joukkoon. Mun ropessani gif:it on kielletty vain ja ainoastaan avatareissa ja allekirjoituksissa. Hahmoesittelyissä niistä ei ole mitään haittaa. En tosin ole tainnut mainita sitä lupaa erikseen säännöissä, mutta esimerkiksi käytän gif-kuvia joidenkin omien hahmojeni esittelyissä sekä Hahmogalleriassa.

    ---”...jos jompi kumpi pitäisi pakolla poistaa, poistaisin kuvat ja jättäisin sanat. Kuva voi kertoa 1 000 sanaa, mutta tuhat sanaa ainostaan sekunnin murto-osasta, kun kameran suljin napsahtaa.”---

    Juuri siksi mä taasen pudottaisin pois tekstin ja jättäiin kuvan/kuvatt, jos olisi pakko valita vain jompi kumpi. Koska kuten alussa sanoin, hahmon persoonasta ja menneisyydestä yms. sisäisestä kattavasti tietäminen on mulle tärkeintä. Suosin kyllä sitä että kuvan yhteydessä pyrkii myös kuvailemaan hieman sanallisesti, etenkin jos visiossaan on merkittäviä eroja kuviin nähden tai jos käyttää vain yhtä tai paria kuvaa. Mutta jos ulkonäkö kuvailtaisiin vain ja ainoastaan sanallisesti, se saattaisi venyä niin pitkäksi ja yksityiskohtaiseksi selkeyden tavoittelussaan ettei sitä joko jaksa keskittyneesti lukea tai sitä on hankala rekisteröidä mielikuvaksi.

    VastaaPoista