25. huhtikuuta 2013

Hiljainen huhtikuu

Voin omaksi puolustuksekseni sanoa, että ainakin se aika mikä tässä kuussa ei ole kulunut bloggaamiseen, on mennyt sentään fooruroolauksen parissa - ja töissä. Jos fooruropetusta täytyisi kuvailla yhdellä negatiivisella tavalla, sanoisin, että se on aikaa vievää touhua. Ei aikaa vievää sillä tavalla kun uintitreenit, hevosharrastus tai tanssiminen. Fooruroolaus harvemmin vaatii paikasta A paikaan B siirtymistä, jotta harrastuksen pariin pääsee, mutta sen sijaan kyse on usein ikiliikkujasta. Olet itse aina tietoinen siitä, että jollain foorumilla, jossain pelissä, joku odottaa sinun vastaustasi pelijatkumoon. Stressaavaa? Ei saisi olla.

Fooruroolaajia on useaan junaan. On vielä peruskoulua käyviä nuoria, joilla on karkeasti sanottuna aika paljon vapaa-aikaa, mikäli muita harrastuksia ei ole ihan mielin määrin. Sitten on näitä toisen asteen raatajia, joilla painaa päälle koulun lisäksi usein myös työt ja nurkan takana väijyvät lopputyöt tai yo-kirjoitukset. Sitten se ryhmä, jolla luulisi olevan eniten aikaa on välivuotta viettelevät juipit joihin itsekin kuulun, mutta kyllä jotenkin kummasti tuo työ täyttää aikataulua täälläkin. Ja sitten sitä ollaan taas opiskelijoita, sen jälkeen töitä, töitä, töitä. Vapaa-aikaa, sellaista, jonka voi istua foorumilla näpytellen, tuntuu olevan aina vain vähemmän. Syytän yleisesti prioriteetteja: mitä vanhemmaksi tulee, sen huonompaan suuntaan ne kääntyvät. Eilen ehdoton ykkönen oli My Little Ponyt, tänään asunnon vuokra.

Olkoonkin, että fooruroolaus on harrastus (tai jos joku tietää miten sillä tehdään rahaa, I'm listening), mutta se on yksi sitovimmista, joita itselläni on ikinä ollut. Olen itse aina kantanut aika raadollisesti vastuuta vastata peleihin nopeasti, mielellään viikon sisällä ja jos näin ei ole tapahtunut niin aina se on vähän vaivannut. Pelaamaton pelivuoro on toisinaan kuin piikki lihassa, mutta nimeen omaan niinhän se ei saisi olla. Fooruroolaus on harrastus. Olkoonkin, että sen harrastuksen luonteeseen kuuluu, että kaksi (tai useampi) pelaajaa vuorotellen vastaavat ja aina vuorollaan toinen joutuu toista odottamaan. Perusoletus on, että aktiiviset pelaajat vastaavat nopeasti, mutta fakta on, että usein mitä aktiivisempi pelaaja, sen pidempään siihen menee. Klikki syntyy siitä että monilla aktiivisilla pelaajilla on lukuisia pelejä meneillään samaan aikaan. Mikä tarkoittaa lukuisia piikkejä lihassa, jos niistä ottaa paineita.

Tarinan opetus on: älä stressaa. Koetan aina itse sanoa vastapelaajilleni, että minun kanssa pelatessani ei tarvitse olla kiire. Se on suurin valhe minkä omasta näkökulmastani kerron, koska olen itse taas nopeaa tahtia vastaava pelaaja ja kärkyn aina uutta vastausta pariltani. Silti en halua, että pelaaminen on kellekään velvoite. Sillä jos siihen juoksupyörään aikoo hypätä, ja uskoa, että vastaamisella on kiire, tämä laji imee mehut aika nopeasti. Muistakaa nauttia jokaisesta peliviestistä!

Kaunista kevättä kaikille! (nyt kun se vihdoin tuli)

Alkuperäinen kuva

7. huhtikuuta 2013

Mitä tarkoittaa arvostelu?

Monia varmaan hämmentää miksi tästä aiheesta tarvitsee erityisesti kirjoittaa, mutta haluan kuitenkin selvittää ainakin kerran tämän blogin aikana miksi oikeastaan haluan arvostella pelejä ja mitä näillä arvosteluilla voi mielestäni saavuttaa. Onhan kuitenkin fakta, että arvostelun sijaintipaikkana Mustesoihtu poikkeaa muista "arvostelusivustoista", sillä Soihdulla on myös lukijakunta, joka lukee blogia myös muiden kuin arvosteluiden vuoksi, mitä taas arvostelusivustoilla ei ole. Eli arvostelu tulee todennäköisesti useamman ihmisen lukemaksi.

Arvostelut olivat alusta asti minulle selvä toinen perustusidea, mitä Soihtuun tulee. Alunperin se idea lähti vain mieltymyksestäni kirjoittaa arvosteluita ja analysoida erilaisia tuotoksia olivat ne sitten pelejä, kirjoja, artikkeleita tai taidetta. Pidemmän päälle huomasin kuitenkin myös vaikutusvaltaa, mitä arvosteluilla saattoi olla, sillä itsekin kun olen adminina joskus toiminut, tiedän että omalle tuotokselleen saattaa tulla jossain vaiheessa sokeaksi ja silloin ulkopuolinen mielipide on usein ihan arvostettua. Lisäksi tiedän, että Soihtuun on ilmoitettu pelejä myös enemmän huomion haussa. Ja juurikin näiden arvosteluiden saama huomio on ehkä yksi syy, miksi sillä on kenties väliä mitä näistä peleistä kirjoittelen ja miksi ne saattavat herättää myös negatiivisia tunteita, mikäli arvostelu ei ollutkaan niin ylistävä kuin toivottiin.Nyt olen kuitenkin ensimmäistä kertaa ollut nokikkain sen kanssa, että siitä kuinka paljon palautetta on arvostettu, voidaan olla monta mieltä.

Haluan lähtökohtaisesti tiivistää sen idean, mitä sana "arvostelu" minusta merkitsee. Se merkitsee jonkin henkilön, tässä tilanteessa minun, henkilökohtaista mielipidettäni jostakin asiasta pohjautuen omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja mieltymyksiini. Arvostelu ei ole puolueeton kuvaus tai pelkästään hyviä puolia listaava mainoskirjoitus, jonka tarkoituksena on luoda hopeakehys pelille. Tosin joitakin arvosteluja lukeneena minusta tuntuu, että todella moni käsittää arvostelun juuri tälläiseksi mainostekstiksi. Arvosteluna en myöskään oikein pidä tekstiä, joka ei löydä kerrassaan mitään negatiivista kohteestaan. Täytyy myöntää, että on ollut pari peliä, joiden kanssa se on tuottanut enemmän pään vaivaa kuin toisien kanssa, mutta täydellistä en ole vielä tavannut, enkä usko tapaavanikaan. Ja nimeen omaan kenties niistä korjausehdotuksista peli itse saa mielestäni sen hyödyn, vaikkei niihin tarttuisikaan.

Olen suitsuttanut, että arvostelen myös mielelläni aloittelevia pelejä ja että nämä pelit voivat mielestäni hyötyä palautteesta. Seison täysin sanojeni takana, mutta täytyy nyt vielä huomauttaa, että aloittelevissa peleissä on myös usein aika paljon sanottavaa. En harrasta kovinkaan paljoa pelien suhteuttamista niiden ikään tai ylläpitäjiensä taustoihin, vaan lähden kaikkien pelien kanssa samoista asioista. Tämä on myös todistettu täysin validiksi tavaksi toimia, sillä todella hyviä arvosteluja ovat saaneet ihan muutaman kuukauden ikäiset pelit kuin sitten vähän heikompia ne vanhatkin. Haluan kuitenkin painottaa, että en kirjoita mitään sillä idealla, että haluan mustamaalata ketään tai olla ketään kohtaan inhottava. Niissäkin arvosteluissa, joissa on ollut aika paljon negatiivista sanottavaa, olen myös parhaani mukaan koettanut tasapainottaa niitä myös huomioimalla pelin vahvuuksia. Älkää jättäkö lukematta arvosteluiden positiivisia lauseita, vaikka tuntuisikin siltä että arvostelu ei ollut täysin niin kultainen kuin olisitte toivoneet, ne ovat siellä silti!

Sen sijaan, että ottaisitte puolustavan kannan ja pyrkisitte todistamaan mielipiteeni vääriksi, kokeilkaa edes kerran nähdä asia uudesta näkökulmasta. Jos se ei senkään jälkeen tunnu oikealta, voitte taputtaa itseänne olalle ja todeta että vaihtoehtonne sopii silti mielestänne pelillenne paremmin ja silloin mielipide on vasten mielipidettä, eikä kumpikaan ole toista oikeampi. Mutta erityisesti jos itse ilmoitatte pelinne arvosteltavaksi, valmistautukaa ensin henkisesti ottamaan vastaan se, mitä minulla on sanottavaa ja vaikka se ei välttämättä miellyttäisikään teitä, älkää kiltit kommentoito sitä Soihdun tekstien kommentointikentissä, vaan laittakaa rohkeasti sähköpostia ja kertokaa suoraan mikä tuntui teistä epäoikeutetulta. Kulissien takana nämä asiat on helpompi käsitellä, kuin täällä julkisien kommenttien avulla.

Anteeksi tekstin hieman tiukka sävy, enkä tällä tarkoita pelotella ketään, niin ettei tänne uskalleta enää pelejä ilmoittaa arvosteltavaksi, mutta haluan kuitenkin ehkäistä väärinymmärryksiä tulevaisuudessa, joten eiköhän tämä kertaalleen asian käsitteleminen sitten riitä ^^

Kaunista kevättä kaikille ja olkaa ylpeitä tuotoksistanne siitä huolimatta miten niitä kommentoidaan!

alkuperäinen linkki



1. huhtikuuta 2013

Arvostelu: Bloodsuckers

Vuonna 2012 perustettu foorupeli Bloodsuckers on lyhyesti sanottuna suomalaisen fooruroolimaailman yksi herkullisimpia täytekakkuja ekstra kermavaahdolla. Suoraan kokeneemmille ja vanhemmille pelaajille suunnattu Bloodsuckers sijoittuu kuvitteelliseen Coppertonin kaupunkiin. Pelissä pelattava aikakausi on numeroitu 1300-luvuksi, mutta irl 1300-luvun sijaan pelissä on runsaasti viktoriaanisen kauden, steampunkin, sekä keskiajan meininkiä. Kaikki on kuitenkin upotettuna täysin omaan muottiinsa. Höyryteknologia ja muun tieteen kehittymättömyys ovat oleellinen osa pelin maailmankuvaa.

Bloodsuckers revittelee maailmankuvansa lisäksi myös hahmovaihtoehdoilla. Marionetteina eivät toimi pelkästään ihmiset, vaan myös vampyyrit ja ihmissudet on vapautettu pelimateriaksi. Muita erikseen esiteltyjä vaihtoehtoja ovat myös inkvisition jäsenet, kapinalliset, sekä piraatit. Näiden viiden ryhmän avulla peliin luodaan omat jännitteensä, mutta painotettakoon, ettei Bloodsuckers ole vastakkainasettelupeli, eikä kuljeta juontaan pelkästään konfliktien varassa. Tunnelma- ja draama -pohjaisuus sen sijaan kuulostaisivat enemmän osuvilta tyylikuvauksilta, mutta ei tule myöskään unohtaa erotiikan vaikutusta peliin. Pelimaailma on aika vapaamuotoinen ja jättää paljon pelaajan päätettäväksi, mutta omalla tavallaan jäin myös kaipaamaan hieman tarkempaa pohjustusta maailmalle, jotta maailman eri elementit sitoutuisivat toisiinsa paremmin.

Bloodsuckersin ikärajaksi on määritelty 16 vuotta, eikä pelissä varoitella erikseen sisällöstä, mikä muualla luokiteltaisiin K-18 materiaaliksi. Pelin sivuilta saa myös nopeasti sen vaikutelman, että pelikokemusta on suotavaa löytyä ennen tähän peliin liittymistä ja tämän vaikutelman takana seison myös itse. Bloodsuckers tarjoaa pelaajalleen laajan paletin tvistejä, mitä hahmon kuorruttamiseen voi käyttää, mutta tämä vapaus voi koitua myös haasteeksi vähemmän pelanneelle pelaajalle, jonka hahmonluonti nojaa vielä tavallisesti pelin pääjuoneen. Bloodsuckersista keskeinen, helposti tartuttava pääjuoni on korvattu kirjavammalla useiden juonien valikoimalla, joka virittää pelin mielenkiinnon jatkuvaksi kokeneelle pelaajalle, mutta asettaa myös haasteita hieman vähemmän pelanneille.

Pelin ulkoasu on kaunis ja sopii hyvin pelin tyyliin. Lainaukset pitkin esittelysivuja tuovat mukavaa lisäulottuvuutta kuvauksiin ja lisämainintana täytyy sanoa kauniit pelimaailman sopivat kuvat joilla sivuja on piristetty. Itse sisältö on laaja ja selkeä. Erityismaininta täytyy antaa tekstien hauskoille lisäyksille, jotka luovat pelimaailmaan sopivaa lisätunnelmaa sivulta toiselle. Myös säännöissä on tehty kielellisesti mukavia valintoja, mitkä saavat kiveen hakatut artiklat tuntumaan enemmän kehotuksilta kuin kuolemaan johtavalta pakkolistalta. Maailmaa kansoittavat otukset on esitelty erikseen hyvin tyhjentävästi, mutta pelaajalle jätetään selvästi myös tilaa omille lisäyksille. Itse pelimaailma on huolellisesti rakennettu muotia ja taloutta myöten. Mielenkiintoisena lisänä on kuvausta ajan lääketieteestä ja sen eri muodoista. Aktiivinen ylläpito kannustaa kyselemään, mikäli jokin jää mietityttämään. Mikäli ammatti on pohdinnan aihe, sivuilta löytyy myös linkki foorumille, josta löytyy ammattilistaa, sekä selkeää merkintää siitä kuinka paljon kunkin ammatin edustajia pelistä tällä hetkellä löytyy.

Foorumi jatkaa ulkoasun tyyliä, vaikka ulkoasut ovatkin erilaiset. Foorumi on pääosin suljettu ulkopuolisilta, minkä ymmärtää hyvin pelin tyylin ja sisällön huomioiden. Näkyvillä ovat kuitenkin hahmokuvaukset, sekä hahmohakemusten alue. Hakemukset jätetään tosiaan foorumille ja kannattaa henkisesti valmistautua antamaan ylläpidolle pelinäyte, sillä sitä liittymiseen vaaditaan. Hahmoja pelistä löytyy 40 pintaan ja pelaajia vaikuttaa tällä hetkellä muutamaa vajaa 20. Hahmoesittelyissä kuvat ovat suuressa osassa ja profiilien ulkoasuihin on panostettu rutkasti. Kuvat ovat pääasiassa reaali-kuvia, mutta myös lyhyitä giffejä hahmoista on käytetty paljon.

Bloodsuckers on ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista vuonna 2012 aloittaneista peleistä, joka haastaa kokeneempaakin pelaajaa irrottelemaan ja rikkomaan kaavoja. Peliin asetettua ikärajaa kannattaa kuitenkin kunnioittaa ja panostaa erityisesti hahmonsa pohjaan, sillä laajajuonisessa maailmassa hataralle rakennettu hahmo on erityisen paljon alakynnessä. Mutta mikäli kaipaa selkeästi valtavirrasta erottuvaa peliä, ihannoi höyrykoneita, hieman sekavaa, mutta luovaa juonimista, sekä pystyy valjastamaan myös erotiikan kiemurat omiksi voimavaroikseen, Bloodsuckers on ehdottomasti täydellinen valinta.


+ Herkullinen ja pelaajaan haastava konsepti
+ Hyvin rakennetut ja ilmeikkäät tekstit
+ Kermainen juonimaailma
- Kaipaisi ehkä vielä ripauksen enemmän yhteen sitomista maailman eri elementtien välillä