30. huhtikuuta 2015

Unknown ones

Tietokoneen avatessani näytölle ponnahtaa automaattisesti ensin Spotify ja sen jälkeen vähän jälkimainingeissa kasa muistilappuja työpöydän täydeltä. Seuraavaksi auki selain ja Skype, nopea tsekkaus ketkä kaikki ovat onlinessa. Päivän aikana tulee käytyä useampien kanssa keskustelua, harvemmin tulen edes ajatelleeksi, että suurinosa näistä ihmisistä on foorupelituttuja, sillä muiden kansa tuleekin lähinnä viestiteltyä Facebookin kautta. Keskustelu näiden foorupelituttujen kanssa harvemmin rajoittuu vain foorupelaamiseen. Sitä jutellaan vähän kaikesta päivän säästä lähtien ja joskus sitä jaetaan raskaat huoletkin. Jossakin pisteessä sitä tietää jo aika paljon. Mitä kukin opiskelee ja mitä elämässä on meneillään. Kunnes joku katoaa. Siinä sitä huomaa, kuinka näistä ihmisistä ei oikeasti tiedäkään mitään.

Tämä on tapahtunut koko foorupelaushistoriani aikana minulle vain kerran, tämän vuoden alussa, mutta se pisti miettimään aika montaa asiaa. Eräs pelaaja pelissä johon kuuluin silloin, oli ensin vähän vaisu muutaman viikon, vastaten Skypessäkin lähinnä yhdellä sanalla tai ei ollenkaan ja sitten, vain katosi, eikä kukaan kuullut tästä henkilöstä uudelleen. Olin suunnittelut paljon juonia kyseisen pelaajan kanssa, joten luonnollisesti odotin paluuta sinnikkäästi. Kuukauden jälkeen laitoin sähköpostin, joka palautui minulle bumerangina, "osoite ei ole enää käytössä". Pelaaja hävisi sähköpostin mukana myös Skypestä. Tiesin, että kaikenlaista oli sattunut, joten olin tietysti huolissani, mutta kun koetin keksiä muita keinoja saada tietää mitä tuttavalleni oli tapahtunut, tajusin etten tiennyt hänestä juuri mitään. Tiesin tämän asuinkunnan ja että tämä oli valmistunut Ylioppilaaksi hiljattain. Että töitä teki, kuinka vanha oli. Mutten edes oikeaa nimeä. Kyseisen pelaajan  katoaminen peliyhteisöstä jäi mysteeriksi ja tämän tunnus poistettiin myöhemmin kevätsiivouksessa.

En ole ikinä ollut juurikaan huolissani niin kutsustusta nettiturvallisuudesta, eikä tämäkään tapahtuma saanut miettimään niitä asioita juurikaan. Sen sijaan pohdin sitä, kuinka sitä itseään ei oikeastaan edes haittaa, ettei vastapelaajasta tiedä juuri mitään. Vietämme näiden ihmisten kanssa useita tunteja viikosta, juttelemme ja suunnittelemme, mutta tyydymme nimimerkkiin ja usein pelkkään avatar-kuvaan hyvin helposti. En ole itsekään koskaan kaivannut enempää. On hauska tietää toisen ikä pelaamisen alussa, kauhistella kuinka kuvitteli jotain muuta. Onko opiskeluala yhteinen vai jotain aivan outoa. Itsestään taas tulee jaettua hyvinkin helposti ajatuksia lemmikeistä ja arkirutiineista melkein huomaamatta "käyn heittämässä koiran ulos" tai "pitää lähteä yövuoroon" tyyppisten kommenttien joukossa. Onko se hyvä vai huono asia, ettemme vaadi kanssapelaajiltamme sen enempää tietoa, tarvitseeko sitä tietoa ja toisaalta kannattaako sitä jakaa vaikka joku vaatisikin? Kolme kysymystä, jotka alku vuoden tapahtumat nostivat minun mieleeni.

Itse koen, että on kiva tietää asioita kanssapelaajistani. Haluan myös tutustua avoimesti ihmisiin, ehkä tavata joskus livenäkin jos sellainen tilaisuus joskus siunaantuu (esim. pelin sisäisessä miitissä). Ja samalla kuuntelen mielelläni muiden höpinöitä ja mielipiteitä kaikesta mitä ympärillä tapahtuu. Itse olen sellainen isosiskohahmo, koetan pitää kaikista ympärillä huolta ja kuuntelen näin ollen myös murheet mielellään. Toisinaan omatkin mietteet on tullut jaettua vain foorupeliyhteisöön kuuluvien kesken, kenties kun kukaan muu ei juuri sillä hetkellä ole ollut hereillä. Yllättävän monet foorupeliyhteisössä jakavat samoja kokemuksia ja elämäntilanteita, jos vain uskaltautuu kysymään (saman huomasin aikoinaan larp piireistä). Niiden kokemuksien jakaminen taas tiedettävästi yhdistää ihmisiä, mikä on joissakin tilanteissa vahvistanut peliyhteisökin pelin sisällä. Mutta toisaalta ymmärrän tilanteen kääntöpuolen. Juurikin nicki ja avatar mahdollistavat sen, että profiilin takana voi olla kuka tahansa, mutta kenties se että yhdistävä tekijä on fooruroolipelaus, tuntuu vaikealta ajatella kenenkään muita taka-ajatuksia omaavan soluttautuvan pelaamaan ja näkemään kaiken sen vaivan hahmoa ja juonia kohtaan henkilötietojen toivossa. Siispä itse luotan, vaikken toki tietenkään mitä tahansa kuitenkaan jaa. ^^

Harkitsen sitä, että alkaisin tenttamaan Skypessä vaikuttavilta pelitutuiltani etunimiä ja sukunimiä alkuvuoden tapahtumien jälkeen. Toisaalta se tuntuu taas hieman kummalliselta, sillä mitä niillä nimillä toisaalta tekee, ellei jotain alkuvuoden kaltaista kävisi uudelleen. En voi sanoa, etteikö kanssapelaajan tuolla tavallaa katoaminen olisi jossain määrin jäänyt vaivaamaan, varsinkin kun tiesi ettei ympärillä olleet tapahtumat olleet aivan kunnossa. Toisaalta, tässä yhteiskunnassa, koettaisiko se normaalina vai kummallisena, että henkilö joka ei ole koskaan tavannut toista kasvotusten, lähtisi selvittämään katoamisen taustoja? Toki olen itse myös skeptinen, onhan aina mahdollista että tämä kyseinen henkilö sanoi asioita jotka eivät olleet totta, kuka tietää.

Teille kaikille muille kuitenkin, olkaa kilttejä, jos lopetatte oli syy kuinka vaikea tahansa ilmaista, kertokaa se tai ilmoittakaa vain että lopetatte, mutta älkää vain kadotko, ettei kukaan jää teistä huolehtimaan enää jälkeen päin. Ja muuten miettikää hetken, vanhimmat pelituttunne, keitä he olivatkaan? ^^

Hyvää vappua!
Älkää juhliko liian rankasti!



1 kommentti:

  1. Mielestäni oikean nimen - edes etunimen - saati muiden henkilökohtaisuuksien erikseen kysely/kertominen ei ole tärkeää ja tapahtuu parhaiten omalla painollaan oman tuntuman mukaan, että kokeeko kyseisen ihmisen mahdollisesti sopivaksi, luotettavaksi ja mukavaksi ehkä syventymään tuttavuudesta kaveriksi.

    Vaikka saatankin miitata jonkun nettituttavan ennen tuotakin pistettä, he eivät välttämättä tiedä sukunimeäni enkä minä heidän enkä koe henkilökohtaisen elämäni jakamista luontevana vasta kuin vuosien suht aktiivisen tuttavuuden jälkeen. Keskustelujen aiheen rajoittuneisuudesta huolimatta mielestäni siinä vaiheessa pystyy jo melko hyvin arvioimaan onko ruudun takana aidosti se joka väittää olevansa vai joku vilpillisin aikein ja ehkä vähän sitäkin onko kyseinen persoona luotettava yksityisempien asioiden suhteen. Miittaamalla tietysti saa vielä paremmin kuvaa ihmisestä, tosin ensimmäisellä miittikerralla moni saattaa olla vaivautuneempi kuin vähän useamman tapaamisen jälkeen.

    Olen kyllä samaa mieltä että on epätodennäköistä että kukaan vilpillinen vaivautuisi onkimaan henkilötietoja foorumiroolipelauksen kautta, mutta mulla on vaan yleispätevä asenne nettiturvallisuuden suhteen. Roolipeleissäkään kun ei missään määrin tarvitse tuntea pelitoveria/tuttavaa nimimerkkiä syvemmin jotta homma toimisi mukavasti ja rennosti. Sitä tutustuu paremmin sen ohessa aikojen kuluessa jos siltä tuntuu, ei sitä asiaa kannata suotta lähteä väkisin ajamaan.

    On toki tärkeää ja hienoa, että välittää niistäkin ihmisistä joita ei tunne tai edes ole koskaan tavannut, mutta itse en lähtisi kovin pitkälle tai syvästi selvittämään sellaisen nettituttavan netistä katoamista kuin tuo mainitsemasi tapaus on. Tai no, poikkeuksena jos tämä olisi kertonut ettei hänellä ole live-elämässään minkäänlaista tukiverkostoa elämässään mutta silloinkin olisin varovainen, harkitsisin tarkkaan miten ja kuinka pitkälle asiaa lähestyisin. On kuitenkin kaikkein todennäköisintä että ihmisellä on live-elämässään sen verran kontakteja että jos tälle tapahtuu jotain pahaa, se kyllä käy pian ilmi tämän omalla paikkakunnalla ja tätä auttavat ihmiset joilla on siihen paremmat resurssit kuin randomilla nettituttavalla. Etenkin jos tämä on maininnut omaavansa edes joitain ystäviä tai perhettä lähipiirissään.

    Mielestäni nettituttavia pitää ajatella ihmisinä, voi ajatella potentiaalisina tulevina kavereina/ystävinä, ja kannattaa tutustua harkiten ja maltillisesti mitä tulee yksityisten asioiden ja tietojen jakamiseen oli yhdistävä tekijä sitten foorumiroolipelit tai mikä tahansa. Foorumiroolipelien maailmassa on kaikkein todennäköisintä että ruudun takana on se joka väittääkin olevansa, mutta maailmaan mahtuu monenlaista ihmistä joka tapauksessa eikä roolipelien kannalta ole tarpeellista kiirehtiä tutustumisessa tai olla noin vain erityisen avoin tai välttämättä lainkaan. Tärkeintä on olla oma itsensä, ja suht sosiaalinen, mutta samalla muistaa nettiturvallisuus ja toisten ihmisten yksityisyyden kunnioitus. :)

    VastaaPoista