30. huhtikuuta 2015

Unknown ones

Tietokoneen avatessani näytölle ponnahtaa automaattisesti ensin Spotify ja sen jälkeen vähän jälkimainingeissa kasa muistilappuja työpöydän täydeltä. Seuraavaksi auki selain ja Skype, nopea tsekkaus ketkä kaikki ovat onlinessa. Päivän aikana tulee käytyä useampien kanssa keskustelua, harvemmin tulen edes ajatelleeksi, että suurinosa näistä ihmisistä on foorupelituttuja, sillä muiden kansa tuleekin lähinnä viestiteltyä Facebookin kautta. Keskustelu näiden foorupelituttujen kanssa harvemmin rajoittuu vain foorupelaamiseen. Sitä jutellaan vähän kaikesta päivän säästä lähtien ja joskus sitä jaetaan raskaat huoletkin. Jossakin pisteessä sitä tietää jo aika paljon. Mitä kukin opiskelee ja mitä elämässä on meneillään. Kunnes joku katoaa. Siinä sitä huomaa, kuinka näistä ihmisistä ei oikeasti tiedäkään mitään.

Tämä on tapahtunut koko foorupelaushistoriani aikana minulle vain kerran, tämän vuoden alussa, mutta se pisti miettimään aika montaa asiaa. Eräs pelaaja pelissä johon kuuluin silloin, oli ensin vähän vaisu muutaman viikon, vastaten Skypessäkin lähinnä yhdellä sanalla tai ei ollenkaan ja sitten, vain katosi, eikä kukaan kuullut tästä henkilöstä uudelleen. Olin suunnittelut paljon juonia kyseisen pelaajan kanssa, joten luonnollisesti odotin paluuta sinnikkäästi. Kuukauden jälkeen laitoin sähköpostin, joka palautui minulle bumerangina, "osoite ei ole enää käytössä". Pelaaja hävisi sähköpostin mukana myös Skypestä. Tiesin, että kaikenlaista oli sattunut, joten olin tietysti huolissani, mutta kun koetin keksiä muita keinoja saada tietää mitä tuttavalleni oli tapahtunut, tajusin etten tiennyt hänestä juuri mitään. Tiesin tämän asuinkunnan ja että tämä oli valmistunut Ylioppilaaksi hiljattain. Että töitä teki, kuinka vanha oli. Mutten edes oikeaa nimeä. Kyseisen pelaajan  katoaminen peliyhteisöstä jäi mysteeriksi ja tämän tunnus poistettiin myöhemmin kevätsiivouksessa.

En ole ikinä ollut juurikaan huolissani niin kutsustusta nettiturvallisuudesta, eikä tämäkään tapahtuma saanut miettimään niitä asioita juurikaan. Sen sijaan pohdin sitä, kuinka sitä itseään ei oikeastaan edes haittaa, ettei vastapelaajasta tiedä juuri mitään. Vietämme näiden ihmisten kanssa useita tunteja viikosta, juttelemme ja suunnittelemme, mutta tyydymme nimimerkkiin ja usein pelkkään avatar-kuvaan hyvin helposti. En ole itsekään koskaan kaivannut enempää. On hauska tietää toisen ikä pelaamisen alussa, kauhistella kuinka kuvitteli jotain muuta. Onko opiskeluala yhteinen vai jotain aivan outoa. Itsestään taas tulee jaettua hyvinkin helposti ajatuksia lemmikeistä ja arkirutiineista melkein huomaamatta "käyn heittämässä koiran ulos" tai "pitää lähteä yövuoroon" tyyppisten kommenttien joukossa. Onko se hyvä vai huono asia, ettemme vaadi kanssapelaajiltamme sen enempää tietoa, tarvitseeko sitä tietoa ja toisaalta kannattaako sitä jakaa vaikka joku vaatisikin? Kolme kysymystä, jotka alku vuoden tapahtumat nostivat minun mieleeni.

Itse koen, että on kiva tietää asioita kanssapelaajistani. Haluan myös tutustua avoimesti ihmisiin, ehkä tavata joskus livenäkin jos sellainen tilaisuus joskus siunaantuu (esim. pelin sisäisessä miitissä). Ja samalla kuuntelen mielelläni muiden höpinöitä ja mielipiteitä kaikesta mitä ympärillä tapahtuu. Itse olen sellainen isosiskohahmo, koetan pitää kaikista ympärillä huolta ja kuuntelen näin ollen myös murheet mielellään. Toisinaan omatkin mietteet on tullut jaettua vain foorupeliyhteisöön kuuluvien kesken, kenties kun kukaan muu ei juuri sillä hetkellä ole ollut hereillä. Yllättävän monet foorupeliyhteisössä jakavat samoja kokemuksia ja elämäntilanteita, jos vain uskaltautuu kysymään (saman huomasin aikoinaan larp piireistä). Niiden kokemuksien jakaminen taas tiedettävästi yhdistää ihmisiä, mikä on joissakin tilanteissa vahvistanut peliyhteisökin pelin sisällä. Mutta toisaalta ymmärrän tilanteen kääntöpuolen. Juurikin nicki ja avatar mahdollistavat sen, että profiilin takana voi olla kuka tahansa, mutta kenties se että yhdistävä tekijä on fooruroolipelaus, tuntuu vaikealta ajatella kenenkään muita taka-ajatuksia omaavan soluttautuvan pelaamaan ja näkemään kaiken sen vaivan hahmoa ja juonia kohtaan henkilötietojen toivossa. Siispä itse luotan, vaikken toki tietenkään mitä tahansa kuitenkaan jaa. ^^

Harkitsen sitä, että alkaisin tenttamaan Skypessä vaikuttavilta pelitutuiltani etunimiä ja sukunimiä alkuvuoden tapahtumien jälkeen. Toisaalta se tuntuu taas hieman kummalliselta, sillä mitä niillä nimillä toisaalta tekee, ellei jotain alkuvuoden kaltaista kävisi uudelleen. En voi sanoa, etteikö kanssapelaajan tuolla tavallaa katoaminen olisi jossain määrin jäänyt vaivaamaan, varsinkin kun tiesi ettei ympärillä olleet tapahtumat olleet aivan kunnossa. Toisaalta, tässä yhteiskunnassa, koettaisiko se normaalina vai kummallisena, että henkilö joka ei ole koskaan tavannut toista kasvotusten, lähtisi selvittämään katoamisen taustoja? Toki olen itse myös skeptinen, onhan aina mahdollista että tämä kyseinen henkilö sanoi asioita jotka eivät olleet totta, kuka tietää.

Teille kaikille muille kuitenkin, olkaa kilttejä, jos lopetatte oli syy kuinka vaikea tahansa ilmaista, kertokaa se tai ilmoittakaa vain että lopetatte, mutta älkää vain kadotko, ettei kukaan jää teistä huolehtimaan enää jälkeen päin. Ja muuten miettikää hetken, vanhimmat pelituttunne, keitä he olivatkaan? ^^

Hyvää vappua!
Älkää juhliko liian rankasti!



29. huhtikuuta 2015

Sivuhahmot

Tästä aiheesta olen halunnut kirjoittaa todella kauan, mutta pyydän anteeksi heti alkuun, teksti on pitkä ja monille varmasti kuitenkin aika peruskauraa ^^. Mutta ehkä jotain uusiakin ajatuksia herää. Koettakaa sinnitellä! Ensin pieni määritelmä: mikä on sivuhahmo?

Sivuhahmo on yleensä hahmo, joka ei varsinaisesti ole kenenkään pelaajan, jolla ei ole hahmoprofiilia, tai selkeitä tietoja, eikä yksinään sitä vastaan voi pelata (paitsi yksinpelissä). Sivuhahmoa voi yleensä pelata kuka tahansa peliin osallistuva pelaaja ellei muuta sovita. Sivuhahmoja ovat esimerkiksi hahmon perheenjäsenet (ellei niillä ole pelaajaa), mahdolliset työkaverit ja samassa tilassa muuten vain olevat ihmiset (esim. ravintolan tarjoilija tai kahvit päällesi läikäyttävä ohikulkija). Sivuhahmon tärkein tehtävä on täydentää tarinaa ja luoda siihen syvyyttä. -Acha

Sivuhahmoilla voi luoda itsellensä lukemattomia lisämahdollisuuksia niin pelin juonen kuin hahmonkin kehityksessä. Kuten olette ehkä huomanneet, hahmorakennus on yksi suosikki osani fooruroolipelausta ja sivuhahmot ovat totisesti hahmojen rakennuksen vaietumpi puoli, ehkä juurikin siksi, että aihetta pidetään monesti myös niin peruskaurana, ettei siitä oikein mainita. Yritän edetä niin, että saan suurimman osan ajatuksistani pöydälle, joten saatte alaotsikkoisen postauksen :)

Miksi haluaisin luoda sivuhahmon?

Yleensä et tarkoituksellisesti haluakaan. Sivuhahmojen hienous on, että suurimman osan ajasta ne syntyvät vahingossa. On hieman kyseenalaista voidaanko laskea sivuhahmoilla pelaamiseksi se, että mainitsee kyseisen hahmon, esimerkiksi äidin, tehneen jotain menneisyydessä, joka vaikuttaa esimerkiksi hahmosi ajatuksiin nykyisyydessä, mutta siinä on yksi esimerkki, jolloin sivuhahmo syntyy sen suuremmin ajattelematta. Ja sillä hetkellä, samalla tavalla huomaamatta, olet luonut hahmollesi uuden ulottuvuuden kun hahmosi suhde äitiin tarkentuu. Sivuhahmo voi myös syntyä luonnollista, enemmän suunnitelmallista reittiä: olet ehkä nimennyt jo hahmollesi perheenjäsenet hahmon luontivaiheessa ja päättänyt, ettet aio hakea niille pelaajaa. Silloin olet luonut useamman sivuhahmon hahmollesi suunnitelmallisesti.

Sivuhahmon syventäminen

Sivuhahmon syventäminen on hyvin mielenkiintoinen tie, sillä satunnaisesti sivuhahmosta jalostuu varsinainen hahmo. Pelkkä nimi ja muutaman sanan serkkukontakti saattaa kasvaa muutaman mutkan kautta niin inspiroivaksi, että hahmo alkaa kutkuttaa varsinaisena hahmona. Sivuhahmon syvennys on kuitenkin ennen kaikkea omassa päässä tapahtuva prosessi, joka ilmenee muille pelaajille pääasiassa peliviestin sisällön välityksellä taikka omina muistiinpanoina, mutta koska sivuhahmoilla harvemmin on omaa hahmoprofiilia, on hahmon kehitys enemmän pelaajan oman muistin rajoittama.

En ole koskaan kovinkaan systemaattisesti syventänyt sivuhahmojani, kuten harvemmin myöskään luonut niitä. Useimmiten oma ketjuni on noudatellut suurin piirtein tätä kaavaa: pelaan peliä, jossa hahmoni ajattelee jotakuta tai suuntaa tiettyyn paikkaan. Kyse on monesti ensipelistä, johon on hieman vaikea toisinaan saada täytettä ilman muuta seuraa. Sivuhahmo on silloin hahmoni esim. kaveri, työkaveri, sisko tai satunnainen ohikulkija. Syvennys tapahtuu seuraavissa peliviesteissä, joissa hahmoni ajattelee sivuhahmoa enemmän tai käy tämän kanssa keskusteluja ja samalla toki miettii tämän sanomisia. Tyypillisesti vahingossa sitä tulee luoneeksi hahmonsa ympärille ylimääräisiä olentoja, joita kohtaan hahmollasi on erilaisia suhteita ja suhtautumisia. Kun vahinko on sattunut, on mahdollisuus alkaa miettimään millainen hahmosi suhde on näihin olentoihin laajemmalla skaalalla. Word pad auki koneelle ja laajapiirteisesti olen joskus keräillyt omia ajatuksiani myös paperille. Millainen oli tämän sivuolennon lapsuus, perusluonne, perhesuhteet, lempiharrastus ja toki minkälainen suhde hahmollani on sivuhahmoon. Aina ruusuja vai löytyykö ryppyjäkin?

Miksi sivuhahmoja kannattaa syventää?

Sivuhahmojen syvennys, oli se sitten pelkkää ajatustyötä ilman sanaakaan julkisella foorumilla tai sitten kaikki vain ohimennen kirjoitetussa pelissä, on mielestäni arvokasta varsinaisen hahmon uskottavuuden kannalta. Hahmo, jolla ei ole suhteita, ei ketään ympärillä, joka ei koskaan ajattele tai tapaa ketään, ei ole uskottava (ellei, taas kerran, se ole tyylittely keino). Luomalla sivuhahmon, jonka kanssa hahmollanne on historiaa, sekä yhteisiä kokemuksia, luotte hahmollenne pohjaa, joka auttaa teitä sekä samaistumaan, että pelaamaan hahmon eri reaktiomalleja. Bonuksena saatte peleillenne rankaa, johon on helppo tarttua, kun muuten kirjoittaminen tökkii (kuten ne kaikkien rakastamat hahmojen ensikohtaamiset ^^).

Juonet hahmon ja sivuhahmon välillä

Tärkeimmät juonet foorupelaamisessa, ne mistä on pidemmän päälle eniten iloa, pelataan ehdottomasti kahden eri pelaajan hahmojen välillä. Maalauksessa ne pelit ovat muotokuvan henkilö, se jonka vuoksi kuva on tehty, mutta mitä laittaa taustalle? Vaikkapa sivuhahmojuonia. Sivuhahmojen ja varsinaisen hahmon väliset juonet eivät niinkään ole pelejä vaan pidemmälle vietyjä ajatuskarttoja. Näitä juonia luodessa sivuhahmon ja varsinaisen hahmon raja on kaikista häilyvimmillään, erityisesti jos aiheesta kuitenkin päättää pelata yksinpelin. Tälläisen pienen juonen lisääminen taustalle, kuten vaikka vanhempien eroon reagoiminen, ystävän kanssa käyty riita tai harmitus pomon inhottavia sanoja kohtaan, voivat olla arvokkaita inspiraation hahtuvia varsinaisessa pelissä. Minulle ne juonet ovat myös aina auttaneet jokseenkin ottamaan monipuolisempaa otetta hahmosta ja näin mielenkiintokin hahmoa kohtaan säilyy pidempään.

Esimerkkinä voisin nostaa vaikkapa eräässä pelissä pelaamani vampyyrin kollegan, Arngrimin, joka esiintyi lukuisissa peleissä, mutta josta ei koskaan noussut itselleni varsinaista hahmoa (harkitsin yhdessä vaiheessa kyllä). Arngrim oli varsinaisen hahmoni alainen, jolle loin päässäni historian ja hieman seikkaperäisemmän luonteen ulkonäön lisäksi. Arngrim syntyi niin sanotusti päivänselvyytenä ilman suurempaa suunnittelua, sillä pelissä hahmoni ympärillä töissä erilaisten tehtävien aikana oli yleensä tiimi.

Sivuhahmolla pelaaminen

Aikaisemmin määritelmässä hahmottelinkin, että useimmiten sivuhahmoa voi pelata kuka tahansa peliin osallistuva pelaaja. Tämä on yleistä, mutta pääasiassa vain, jos sivuhahmo on kummallekin täysin "tarpeeton", esimerkiksi se ravintolan söpö tarjoilija, joka flirttailee pojille. Mikäli sivuhahmo on osa jommankumman hahmon syvempää taustaa, on tyypillistä, että vain tämän hahmon pelaaja pelaa kyseistä sivuhahmoa. Tähänkin on poikkeuksia: joskus pelaajat sopivat keskenään, että sivuhahmon yhdessä pelaaminen kyseisessä pelissä on mahdollista.

Sivuhahmolla voi kommentoida, puhua, hitata (mutta toki pääasiassa omaa hahmoa, ellei muuta ole sovittu) tai vaikka tehdä juoneen radikaalin muutoksen: vaikkapa juuri kaatamalla kahvit kahvilassa jommankumman päälle. (Mikäli kahvi kaatuu kaverin rinnuksille, on syytä tehdä ele niin, että toisella pelaajalla jää aikaa pelata hahmonsa pois alta, mikäli näin haluaa). Mielestäni osassa peleistä mitä enemmän sivuhahmoa käyttää, sen enemmän lisäsyvyyttä peliin voi saada, varsinkin mikäli se muuten tuntuu pinnalliselta. Kääntöpuolena liika käyttö tekee pelistä sekavan ja vaikeasti seurattavan, joten varokaa nyt sitten sitäkin. ^^

Kaunista Vappu-aaton aattoa kaikille!
Terkuin Acha

C, Acha

18. huhtikuuta 2015

Sekasana kuvista

Kun avaat vastapelaajan uuden hahmon profiilin, millaisen hahmokuvauksen toivot näkeväsi? Fontteja myöten viimeistellyn kokonaisuuden, jossa on paljon kuvia hahmosta? Ei kuvia ollenkaan, vaan hahmon luoja antaa sinun muodostaa kuvan hahmosta itse, vähän kuin lempikirjan kanssa? Näistä asioista puhutaan aina uudelleen kun joku perustaa uutta peliä, tehdään uusia sääntölinjauksia tai ihan muuten vaan pelaajien kesken. Eikä tähän ole yhtä oikeaa vastausta, ainoastaan yhtä monta mielipidettä kuin taivaalla on tähtiä. Tässä yksi niistä tähdistä.

Olen pelannut menneinä vuosina useissa peleissä, joissa kaikissa on ollut hieman eri suhtautuminen hahmojen kuvia kohtaan. Yleisin perusasenne on ollut, että itse piirrettyjä tai kanssapelaajan piirtämiä kuvia joiden käyttöön sinulla on oikeus, saa käyttää hahmon profiilissa. Mukaan on kuitenkin myös eksynyt peli, jossa myös julkkisten valokuvien käyttäminen hahmolla on sallittua. Kyseisessä pelissä myös piirretyt kuvat olivat ok, mutta pelaajat käyttivät valokuvia, itseni mukaan lukien. Tässä pelissä oli myös harvinainen vapaus, sillä myös giffit olivat sallittuja.

Valokuvat ovat helppo vaihtoehto, sillä kun profiilin avaa, kuva luo hetkessä katsojansa mieleen täydellisen ajatuksen hahmon ulkonäöstä. Valokuvien todelliset henkilöt ovat katsojalle yleensä ennestään tuttuja, mikä helpottaa ulkonäön sisäistämistä elekielineen kaikkineen. Mutta onko se elekieli jonka lukija sisäistää näyttelijän vai hahmon elekieltä? Itse olen kuitenkin pohtinut, kuinka paljon valokuvien käyttö tuo hahmolle vivahteita oikeasta esikuvastaan tai tämän kuuluisimmista rooleista pelkästään alitajunnan kautta? Jos käyttää Johnny Deppin kuvia, puskeeko hahmolle Jack Sparrown tyylisiä käsien levittelyjä tai ilmeilyä, vaikkei sellaista ole hahmon elekieleen ollenkaan kirjoitettu? Voiko Johnny Deppin kuvia Sparrown roolissa käyttää merirosvolle, joka on ujo ja pieni-eleinen laivan kokki?

Hyvin räikeä esimerkki, mutta ajattelemisen arvoinen asia myös pienemmissä asioissa. Huomasin tämän ilmiön omassa hahmossani, jolla käytin Evanescencen Amy Leen kuvia. Olin alunperin mieltänyt hahmoni vähäsanaiseksi, naisellisista muodoistaan huolimatta hyvin epäseksikkäästi ja käytännöllisesti pukeutuvaksi metsässä asustelijaksi. Jo ensimmäisessä pelissä sormeni silti syyhysivät kirjoittaa hahmolleni päälle valkoinen kesämekko, joka kaikessa määrin olisi ollut hahmoni olemusta ja vaatekuvausta vastaan. Alkuperäinen hahmoni ei olisi käyttänyt kesämekkoa. Hahmoni Amy Leen hahmossa käyttäisi kesämekkoa. Jännää eikö?

Valokuviin liittyy myös tietenkin liuta muitakin kysymyksiä. Yksi niistä on kuvan tekijänoikeus. Vaikka kuinka kyse on julkkiksen kuvasta, sen kuvan on ottanut ammattikuvaaja, jolla on tekijänoikeus kyseiseen kuvaan. Olkoonkin, että koska kuvat näistä tähdenlennoista leviävät netin syövereissä hallitsemattomasti ja ettei kukaan sitä kuvaa kättesi alta koskaan löydä, se on silti tekijänoikeuksien väärinkäyttöä. Ihan toisesta laidasta taas on aikakausisidonnaisten valokuvien löytämisen vaikeus esimerkiksi historiapeleissä pelattaville hahmoille. Entä mites olisi ihmis-julkkiksen kuvien käyttäminen keijuhahmolle tai vesihengelle? Tai jos hahmollani on oikeasti punaiset hiukset ja kirjoitan sen kuvaukseen, mutta valokuvien hahmolla on blondit hiukset, onnistuuko punatukkaisuuden sisäistäminen täysin helposti vastapelaajilta vai onko julkimon olemus liian vahvasti kiinni lukijan ajatuksissa?

Giffit ovat pieni mainitsemisen arvoinen välipykälä, mutta haluan painottaa, että suurimmalla osalla jopa valokuvat sallivista foorumeista, giffit ovat silti kiellettyjä. Aikaisemman pohdinnan päätteeksi voisin kuitenkin ajatella, että mikäli valokuviin mennään, olisi ehkä käytännöllistä antaa käyttää giffejä niiden rinnalla. Mikäli sanallinen tila annettaan jo siinä määrin valokuvalle, miksei myös eleellinen viestintä voida antaa jossain määrin giffeille. Toisaalta, se jättää vielä enemmän hahmon luojan noudattamaan julkimo-esikuvansa olemusta, mutta mikäli hahmo on sellainen, onko se huonokaan?

Tykkäsin käyttää julkimoiden kuvia, mutta kun siirryin pelistä eteenpäin, totesin, että olen kenties sittenkin enemmän kynäihmisiä, niin sanallisesti kuin piirtämisenkin puolesta. Piirretyt hahmojen kuvat saavat "epäkorrektiivisuudesta" kenties myös enemmän anteeksi. Ne eivät onnistu täysin syrjäyttämään sanallisesti luotua ajatusta hahmosta, vaan oman kokemukseni mukaan toimivat enemmän suunnannäyttäjinä (poikkeuksiakin kyllä on). Piirrettyjen kuvien huonoja puolija ovat tietenkin ne rajoitteet jotka sitovat pelaajaa. Kaikki emme ole ammattitaiteilijoita ja vaikka monesti kirjoitustaito ja piirustustaito näyttää ainakin jossain määrin menevän käsikädessä, ei se silti ole jotain, mitä voidaan olettaa pelaajilta. Piirroksiin liittyy myös tyylikymys, olen nähnyt pelejä jotka ovat esimerkiksi kieltäneet manga-piirrostyylin, koska se ei oikeastaan luo oikeaa kuvaa hahmon fyysisistä piirteistä. Realistinen piirtäminen on silti kaikkein vaikeinta mitä voi vaatia, sillä ihmisen hahmo on se jonka me tunnemme parhaiten. Mistään muusta piirroksesta ei ole niin helppo osoittaa tottumattomallakin silmällä fyysiset viat ja epäkorrektiudet kuin ihmisen kuvasta. Tässä kohtaa eläinhahmoilla on selkeästi helpompaa ja itse ainakin nautin eniten siitä kun eläinhahmojen kuvat ovat piirrettyjä.

Kaiken tämän jälkeen voidaan tulla sen tärkeimmän kysymyksen ääreen. Mitä sitten kun kuva alkaa syrjäyttää sanallista kuvausta? Valokuvien kanssa käy hyvin helposti niin, että sanallinen kuvaus putoaa muutaman lauseen pituiseksi koska, hei, kyllähän sen nyt tuosta kuvasta näkee. Silloin matkasta saattaa tippua myös elekieli ja pahimmillaan myös vaatetyylikin, useimmiten ihan vahingossa. Piirrettyjen kuvien kanssa teksti tuppaa yleensä pysymään mukana paremmin, ehkä myös siksi, että hahmon luoja haluaa osoittaa mahdollisia kuvan ja oikean hahmon välisiä eroja, jotka syntyvät kun käsi ei piirrä täysin ajatusten mukaan. Mutta ovatko täysin kuvattomat profiilit kuitenkaan olleenkaan parempia? Sanatulvaa voi olla hyvää ja huonoa laatua, onnistuuko hahmon luoja jäljentämään oman mielikuvansa sanoiksi? Ehkä kuvista silloin saa sen viimeisen silauksen.

Omasta mielestäni hahmon kuvaus, nimeen omaan kirjallinen kuvaus, on yksi tärkeimpiä asioita profiilissa. Henkilökohtaisesti nautin siitä, että saan muodostaa mielikuvan hahmosta itse, vähän kuten lempikirjanikin kanssa (ja miksi aina petyn valkokankaasta, mutta eniveis..) Mutta fyysistä liirum laarumia hiusten väristä ja lihasten koosta tärkeämpää on silti minusta ulkonäkökuvauksen kanssa käsikädessä seuraava idea muotityylistä, pienistä eleistä ja yleisestä fyysisestä olemuksesta. Visuaalisena ihmisenä nautin myös kuvista ja ilahdun kun hahmolla sellaisia on, mutta jos jompi kumpi pitäisi pakolla poistaa, poistaisin kuvat ja jättäisin sanat. Kuva voi kertoa 1 000 sanaa, mutta tuhat sanaa ainostaan sekunnin murto-osasta, kun kameran suljin napsahtaa.

// Universumi X:n Nibs on kirjoittanut lisää samasta aiheesta :3 "Sanan säilä ja kuvien varjo"


6. huhtikuuta 2015

Arvostelu: Hogwarts Refounded (uusi)

Aloitetaan tämä vuosi uusimalla hieman vanhaa ja otetaan käsittelyyn uudistunut Hogwarts Refounded. Kyseessä on Harry Potter aiheinen foorupeli, jonka juoni mukailee puoliksi kirjojen maailmaa, mutta lisää mukaan mukavan oman säväytyksensä. Peli on perustettu vuonna 2008, mutta uudistettiin vuonna 2013 ja sen puikoissa häärii Nibs. Pelin suositusikäraja on K15 ja pelikielenä pääasiassa suomi, vaikka myös englanniksi on anettu lupa pelata. Pelin osaanottajakunta on tällä hetkellä pientä, mutta ylläpito aktiivinen ja sivustolla tapahtuu paljon.

Pelin juoni sijoittuu kiinteällä aikajanalla vuosiin 1980 -1992 tunnelmoiden kymmenvuotisen sodan jälkeisiä aikoja. Ensimmäistä kymmentä vuotta ei ole rajattu millään suurella pääjuonella, vaan peli on pitkälti ihmissuhdepohjainen, osittain siksi, että kyseinen vuosikymmen on kirjoissa jätetty paljolti kuvaamatta. Peliin on kuitenkin luotu oma juonikierri vuosille 1987 - 1990, joiden aikanan Tylypahkalaiset laskeutuvat linnan suojista evakkoon Lontoon laitamille koulun muuttuessa päivämuotoiseksi pienen räyhänhenkiriesan ajaksi. Näiden vuosien aikana on mahdollista pelata enemmän velhoperheiden arkea, sekä saada mukava sävytys myös jästihahmoille, joita pelissä rohkaistaan myös pelaamaan. Pelihahmoksi voi ottaa jästien lisäksi myös muita olentoja kuten vampyyrin tai kotitontun. Hahmo voi olla myös canon-hahmo, mikäli tämä elää kirjan mukaan kyseisinä vuosina. Olentojen kirjo antaa vapaammat kädet tulkita koulun ulkopuolista maailmaa ja antaa lisäsyvyyttä pelille.

Pelillä on todella siisti ja silmää miellyttävä ulkoasu, jonka avulla on helppo navigoida kohtalaisen massiivisessa tietomäärässä. Sivustolta löytyy hyvin kattava info kaikesta peliin liittyvästä ja vaikuttaa pitkälti siltä, että pelinjohto on harkinnut kaikkea mitä pelin omat juonikäänteet saattavat haastaa alkuperäisessä Potter-maailmassa. Lukemalla vastauksen saa pitkälti kaikkeen, mutta mikäli näin ei ole, ylläpito toivottaa rohkeasti tiedustelemaan lisää, sekä ehdottamaan myös omia ideoitaan. Infon tiedot löytyvät lähes kokonaisuudessaan samalta sivulta, mikä voi alkuun kuulostaa pelottavalta, mutta on toteutettu todella selkeästi. Alussa info-sivulla on tiivistetymmin pelin perustaa ja sen jälkeen linkit ohjaavat samalla sivulla oikeaan kohtaan tarkempaa tietoa noudettaessa. Tämä mahdollistaa myös kaikkien osa-alueiden läpikäynnin yksi kerrallaan, mikäli haluaa valloittaa pelimaailman kerralla. Teksti on säntillistä ja helppolukuista, tosin toisinaan ehkä jopa liiankin tietokirjamaista. Sivustolta löytyy myös todella kiva lisä hahmolistan muodossa pienine infoineen, kuukausigalluppeja, sekä aloittelevalle fooruroolaajalle suunnattu hyvin kattava infopaketti miten päästä vauhtiin.

Foorumin ulkoasu noudattelee samaa maailmaa kuin kotisivutkin ja on hyvin selkeästi rakennettu. Hahmohakemukset jätetään foorumille, jolta myös hahmoesittelyt löytyvät. Hahmoja hallitaan hahmotunnuksilla, joiden lisäksi pelaajalla on tyypilliseen tapaan oma pelaajatunnus. Pelin ulkopuolisilta alueilta löytyy kaikki mitä osaisi kaivata pulinoista taidenurkkauksiin. Sen sijaan pelialueet on pidetty suurpiirteisinä, mikä antaa paljon varaa omalle mielikuvitukselle ja helpottaa pelin sijoittamista - kovin pieleen kun ei voi mennä.  Pelissä hahmoilla ei tarvitse olla kuvia, mutta halutessaan voi käyttää sekä piirrettyjä, että julkkisten kuvia. Ensimmäisten kohdalla ylläpito toivoo kuitenkin realistisuutta ja esimerkiksi manga-tyyliä on toivottu vältettävän.

Yhteenvetona Hogwarts Refounded on mielenkiintoisen näkökulman tarjoava Harry Potter AU, joka täyttää kaikki kriteerit hyvin rakennetulle pelille. Aktiivinen ylläpito on ehdottomasti tämän pelin vahvuus, eikä tähän peliin liittyessä välttämättä ole tarvetta tuntea tarinaa ennestään, sivustolta löytyvä materiaali on enemmän kuin tarpeeksi vastaamaan kysymyksiin maailmasta. Pelaajalle, joka hakee Harry Potterin maagisen maailman inspiroivuutta yhdistettynä arkeen ja suhdetunnelmointiin, tämä on oiva vaihtoehto!

+ Oivaltava juonilisäys normaaliin tarinaan
+ Kattava valikoima olentovaihtoehtoja hahmon pohjaksi
+ Kaunis ja kattava kokonaisuus

Transfer-hahmot

Hei kaikille, terveisiä täältä maailman toiselta puolen. Täällä sakura-kausi on juuri loppumaisillaan ja on aika palata kouluun muutamien lomapävien jälkeen, mutta sitä ennen ehdin tehtailemaan teill pienen sepustuksen itselleni sydäntä lähellä olevasta aiheesta, transfer-hahmoista. Räpylä kattoon, kuka ei ole kuullut käsitettä ennen? No, selitetään kuitenkin. ^^

transfer-hahmo = Hahmo, joka on alunperin luotu peliin A, mutta vapaasti valittavasta syystä siirretään kevyillä muokkauksilla tai sellaisenaan uuteen peliin B. Tällöin hahmo lakkaa olemasta ensimmäisessä pelissä.

Foorupelien maailmassa, jossa valitettavasti pelien keski-ikä ennen kaatumista pyörii noin kahdessa vuodessa, kohtaa valitettavan usein tilanteen, jossa paljon panostettu hahmo jää vaille kotia pelin lopettaessa. Toisinaan peli ei varsinaisesti lopeta, mutta yllättäen pelaajat vähentyvät radikaalisti tai pelin ylläpidon liikkeet hidastuvat, mikä johtaa juonien katoamiseen. Tai kenties inspiraatio kyseistä pääjuonta ja maailmaa kohtaan vain katoaa, mutta hahmo itsessään on neronleimaus. Näissä tilanteissa kannattaa tiedostaa, ettei hahmoista välttämättä tarvitse päästää irti, ne voidaan siirtää uuteen peliin.

Transfer-hahmot eivät ole niin harvinaisia, kuin mitä käsitteen harvinaisuus itseasiassa antaa ymmärtää. Hyvin monella pidempään pelanneella on ainakin yksi sellainen hahmo, joka voidaan jäljittää nykyistä peliään pidemmälle menneisyyteen. Transfer-hahmoista ei kuitenkaan puhuta kovinkaan kovaan ääneen, eikä myöskään raja, missä vaiheessa hahmosta tulee transfer-hahmo ole aivan täysin vesiselvä. Onko kyseessä enää sama hahmo jos nimi ja fyysien olemus vaihtuu, mutta luonne ja menneisyys on sama? Tästä voidaan väitellä loputtomiin, mutta itse rajaan transfer-hahmon siihen, että hahmoon tehdään ainoastaan siirrolle välttämättömät muutokset, sellaiset joita ilman hahmoa ei voida siirtää.

Ensimmäinen askel kohti hahmon siirtämistä on ottaa yhteyttä sen pelin ylläpitoon, jonne hahmo halutaan siirtää. Suosittelen olemaan hyvin suora siitä, että haluatte tehdä siirron, koska silloin saatte valjastettua pelin ylläpidon ideat ja heidän maailman tuntemuksensa hahmonne välttämättömiin muutoksiin. Osa pelien ylläpidoista myös toisinaan vaatii, että ensimmäinen hahmo luodaan peliin, eivätkä kelpuuta transfer-hahmoja ensimmäisinä hahmoina. Ongelmien välttämiseksi on siis syytä olla rehelinen. Muutokset hahmoon voi tehdä yksinkin, mutta usemmiten, jotta muutoksia voidaan tehdä niin vähän kuin mahdollista, olen huomannut parhaaksi reitiksi pyytää heti ylläpidon mielipidettä mahdollisiin ristiriitoihin, sekä tietenkin esittää heti omat muutosideansa sulauttamisen onnistumiseksi. Kun ylläpito on kelpuuttanut idean hahmon siirtämisestä, päästään editointi-vaiheeseen.

Aluksi kannattaa esittää itselleen muutama tiukka kysymys, sekä kartoittaa hahmon tärkeimmät piirteet, ne piirteet joita ilman hahmo menettää pohjansa. Lepääkö hahmo liikaa vanhan pelin juonella (esim. klaanisotapelissä toisen klaanin johtaja tai vahvasti vanhan pelin poliittiseen liikkeeseen liittyvä hahmo jolle ei ole uudessa pelissä vastaavuutta tms.), ettei sitä voida siirtää menettämättä olennaisia tekijöitä? Onko hahmolla sellaisia fyysisiä tms. ominaisuuksia (kentauri reality peliin?), mitkä poistamalla hahmo pudottaa pohjan uudessa pelissä? Kun ollaan täysin varmoja, että hahmo ei ole liian suurien muutosten edessä on aika kartoittaa ne erot, joita pelin A ja B välillä on. Helpointa on tietenkin siirtää hahmo samantyylisten pelien välillä, mutta transfer-hahmojen kanssa jotuuu tekemään kompromisseja silti melkein aina. Vaikka molemmat pelit hyväksyvät vampyyrejä, niillä silti saattaa olla täysin eri realiteetit esimerkiksi siihen miten aurinko vaikuttaa vampyyrin tai voivatko ne hankkia jälkeläisiä. Kaikki nämä asiat on syytä kartoittaa huolella ja miettiä yksi kerrallaan läpi. Kun kaikki erot on rankattu, on aika valita ne piirteet mitkä on pakko sopeutumisen takia korvata tai kokonaan poistaa. Uusi maailma saattaa myös tarjota uusia virikkeitä, jotka halutaan ottaa käyttöön hahmolle.

Kun hahmo on olemukseltaan sopeutettu maailmaan, on vuorossa menneisyys ja kontaktit. Vanhassa pelissä suurimmalle osalle hahmoista on keertynyt kontakteja ja juonia. Hahmoa siirrettäessä näitä kaikkia kiemuroita ei välttämättä tarvitse heittää suoraan ulos likaämpäriin, vaan kannattaa sen sijaan harkita haluaako niitä sisällyttää hahmon elämään osanan tämän lähimenneisyyttä. Myös aiemmin kohdattujen hahmojen sisällyttäminen transfer-hahmon elämään sivuhahmoina on mahdollista, mutta siitä kannattaa erikseen neuvotella hahmon luojan kanssa. Kannattaa myös harkita uudelleen hahmon ikää pelin aloitushetkellä. Tämä kysymys on olennainen erityisesti niille, jotka siirtävät hahmon kiinteän aikajanan pelistä (= peliä pelataan vain vuosien 2001 - 2006 aikana) juoksevan aikajanan peliin (= pelin aikajana liikkuu nykyhetken mukaan eteenpäin) tai toisinpäin. Kiinteästä juoksevaan kannattaa ottaa huomioon, että mikäli kaikki menneisyys halutaan pitää mukana, on valittava hahmo vanhimmillaan. Juoksevasta taas kiinteään on asetettava raja, jonka jälkeen hahmoa "ei halua enää pelata."

Kun editointi on valmista, ollaan valmiina jatkamaan uudessa maailmassa. Olen itse siirtänyt hahmoja kahdesti, osalla hahmoista olen säilyttänyt edellisessä pelissä pidetyt kontaktit, osalla olen häivyttänyt ne, sillä ne eivät ole istuneet uuteen maailmaan. Yhden vampyyrihahmon olen siirtänyt jo kahdesti, mutta yllättävän paljon siinäkin hahmossa on pysynyt samana. Mikäli vain pelaaminen samalla hahmolla kutkuttaa ajatuksena, suosittelen harkitsemaan hahmon transferrausta uutta peliä etsiessä. Se on tavallaan myös helppo portti uuteen maailmaan, sillä oma hahmo on silloin piirteiltään jo tuttu, mikä auttaa omalta osaltaan alkuun uudessa pelissä. Onnea matkaan!